Opetushenkilöstö tarvitsee lisää täydennyskoulutusta, jotta se pystyy vastaamaan moninaisten oppilaiden tuen tarpeisiin, toteaa KT, Helena Nykänen vuonna 2021 ilmestyneessä väitöstutkimuksessaan.
Väitöstutkimukseni aihe ”Veteen piirretty viiva. Opettajien ja rehtoreiden kokemuksia tehostetun tuen toteutumisesta perusopetuksen alakoulussa” koskettaa lähes jokaista Suomen opettajaa viikoittain. Suomen peruskouluissa otettiin käyttöön perusopetuslain (642/2010) ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden muutokset syyslukukauden 2011 alusta. Tällöin siirryttiin kolmiportaiseen oppimisen ja koulunkäynnin tuen antamiseen. Yleisen ja erityisen tuen väliin tuli uusi tukiporras, tehostettu tuki.
Kolmiportaisen tuen käyttöönotto on yksi 2010-luvun merkittävimmistä uudistuksista perusopetuksessa. Kouluissa tähdätään dokumentoituun ja suunnitelmalliseen tukeen, jota annetaan tukea tarvitsevalle oppilaalle ennakoiden ja mahdollisimman varhain. Tuen muotojen ja tehokkuuden määrä kasvaa tehostetussa ja etenkin erityisessä tuessa.
YHÄ USEAMMAT OPPILAAT TARVITSEVAT TUKEA
Tukea tarvitsevien oppijoiden määrä on kasvanut Suomessa viime vuosien aikana. Peruskoulun oppilaista ennätysmäärä eli 20 prosenttia sai tehostettua tai erityistä tukea syksyllä 2019. Erityistä tukea sai 8,5 prosenttia ja tehostettua tukea sai liki 12 prosenttia oppilaista. Erityisesti tehostetun tuen oppilaiden määrä on ollut kasvussa vuodesta 2012 alkaen, jolloin sitä sai vain hieman yli 3 prosenttia peruskoulun oppilaista. Samaan aikaan peruskoululaisista 22 prosenttia eli joka viides oppilas sai osa-aikaista erityisopetusta.
Suomi on sitoutunut inklusiivisen opetuksen ja kasvatuksen järjestämiseen, jossa oppilas voi opiskella omassa lähikoulussa (ns. lähikouluperiaate) ja tarpeelliset tukitoimet tuodaan hänen luokseen. Näin ollen on tärkeää tutkia, miten inkluusio toimisi meillä käytännössä parhaiten. Jotta tukea voidaan tehokkaasti toteuttaa huomioiden kaikkien oppilaiden hyvinvointi, tarvitaan lisää tietoa tehostetun ja erityisen tuen toimivuudesta peruskoulussamme.
VÄITÖSTUTKIMUS TEHOSTETUN TUEN TOTEUTUMISESTA
”Veteen piirretty viiva. Opettajien ja rehtoreiden kokemuksia tehostetun tuen toteutumisesta perusopetuksen alakoulussa” väitöskirjassa tutkittiin tehostetun tuen toteutumista perusopetuksen alakoulussa. Tavoitteena oli selvittää, miten opettajat sekä rehtorit kuvaavat tehostettua tukea osana kolmiportaista tukijärjestelmää. Tarkoituksena oli tuoda näkökulmia siihen, miten tehostettua tukea voitaisiin kehittää palvelemaan oppilaita ja kouluja yhä paremmin.
Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten perusopetuslain muutoksen läpivienti on onnistunut alakoulussa opettajien ja rehtoreiden kokemana. Tutkimuksen aineisto (15 yksilöhaastattelua, viiden opettajan ryhmäkeskustelu ja 37 pedagogista asiakirjaa) kerättiin luokan- ja erityisopettajilta sekä koulujen rehtoreilta Pohjois-Suomen alueelta erilaisilta ja erikokoisilta kouluilta keväällä 2014.
TUTKIMUKSEN TULOKSIA
Väitöskirjani ”Veteen piirretty viiva. Opettajien ja rehtoreiden kokemuksia tehostetun tuen toteutumisesta perusopetuksen alakoulussa” tutkimustulosten mukaan tehostetussa tuessa tarvitaan käytänteiden yhtenäistämistä ja kehittämistä, jotta oppilaan oikeus saada hänen tarvitsemaansa tukea toteutuu. Tehostetun tuen raja sekä käsite ovat tämän tutkimuksen vastaajien mukaan epäselviä, eikä tuen tasoilla liikkuminen ole yksiselitteistä.
Tärkeimpinä tukimuotoina ovat yksilöllinen, oppilaan omasta lähtökohdasta suunniteltu ja annettu tuki, riittävä henkilöstöresurssi ja yhteistyön tekeminen eri osapuolten kesken. Tehostetun tuen oppilaan ei koeta saavan riittävää tukea ja tarpeeksi tehokkaita tukimuotoja nykyisessä järjestelmässä. Kolmiportaisen tuen resursoinnin koettiin olevan liian vähäinen, jotta tehostettua ja kolmiportaista tukea voidaan toteuttaa lähikouluperiaatteen ja inkluusion hengessä. Resurssien vähäisyys hidastaa ja osin myös estää riittävien tukitoimien järjestämisen. Erityisesti osa-aikaisen erityisopetuksen resursointia tulee kehittää. Tehostettu tuki alkaa kuitenkin vähitellen hahmottua ja näyttää tuovan lisää vaihtoehtoja tuen antamiseen.
Tulosten mukaan luokan- ja erityisopettajat sekä rehtorit arvioivat, että työn määrä on lisääntynyt ja työ on monimuotoistunut. Opetushenkilöstö tarvitsee lisää täydennyskoulutusta, jotta se pystyy vastaamaan moninaisten oppilaiden tuen tarpeisiin. Muutoksen läpivienti on edelleen keskeneräinen niin koulun, kunnan kuin valtakunnan tasolla. Perusopetuslain muutosten tulkintaan ja niiden toteuttamiseen tarvitaan lisää ohjeistusta, hyviä malleja ja käytänteitä.
Väitöskirjani pohdintaosassa olen esittänyt useita ehdotuksia, miten kolmiportaista tukea voitaisiin kehittää, jotta se toimisi paremmin. Niihin voi tutustua tarkemmin alla olevasta linkistä.
LÄHTEITÄ:
Opetushallitus. (2014a). Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet 2014. Määräykset ja ohjeet 96. https://www.oph.fi/sites/
Perusopetuslaki (24.6.2010/642). https://www.
Suomen virallinen tilasto. (2020a). Erityisopetus 2019. http://www.stat.fi/til/
Takala, M., Äikäs, A. & Lakkala, S. (2020). (toim.), Mahdoton inkluusio: Tunnista haasteet ja mahdollisuudet. Keuruu, Suomi: Otava.
Vainikainen, M-P., Lintuvuori, M., Paananen, M., Eskelinen, M., Kirjavainen, T., Hienonen, N., … Hotulainen, R. (2018). Oppimisen tuki varhaislapsuudesta toisen asteen siirtymään: Tasa-arvon toteutuminen ja kehittämistarpeet.
United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization. (1994). The Salamanca statement and framework for action on special needs education. http://www.unesco.
Helena Nykänen, KT, erityisopettaja, luokanopettaja
Väitös: Veteen piirretty viiva. Opettajien ja rehtoreiden kokemuksia tehostetun tuen toteutumisesta perusopetuksen alakoulussa. Oulun yliopisto 2021.
https://www.oulu.fi/yliopisto/